Faktasivuja:

-Sijoitussopimus on sopimus koiran kaupasta lykkäävin ehdoin.

-Koiran ostohintana on kasvattajan oikeus teettää koiralle pentue/ kaksi pentuetta

-Sijoituskoira ei ole koskaa ilmainen koira!

-Sijoituskoiraa ei ole lapsen/vauvan korvike

(sivun lähteinä : flagstones.info/, http://www.kennelliitto.fi/fi)

ylös

"Kaikkein ikävimpiä ongelmia aiheuttavat ns. sijoituspennut. Kasvattaja antaa jollekin köyhälle koiranystävälle pennun hoidettavaksi. Pentu varttuu "isäntänsä" kotona ja tulee perheenjäseneksi. Kasvattaja kuitenkin riepottaa koiraa näyttelyissä, määrää mitä sille saa syöttää ja teettää sillä pentuja, kunnes koiran terveys pettää. Jos kasvattajan ja "isännän" välille tulee erimielisyyttä, ottaa kasvattajan koiran itselleen tai lopettaa sen."
(Lasse Lindblom, Seppo Oja, Oman koiran hoito, WSOY, Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö. 1995)

Näin kuvataan sijoituskoiraa kirjassa Oman koiran hoito. Ikävä kyllä tällainen ajattelumalli on yhä tänä päivänä olemassa ja varsinkin ei-koiraihmisten joukossa hyvinkin yleinen. Monesti "maallikot" mieltävät sijoituskoiran "kasvattajan pennuntekokoneena" ja ikävänä suhteena kasvattajaan, jossa vastaanottajan (omistajan) tehtävänä on kuljettaa koiraa joka viikonloppu näyttelyissä ja muissa koiratapahtumissa.

Ikävä kyllä julkisuudessa esille tulevat useimmiten vain nämä epäonnistuneet tapaukset, jotka entisestään lisäävät sijoitussopimusten negatiivista mainetta.

Mitä sijoituspentu tarkoittaa?

Sijoitussopimus solmitaan kasvattajan (luovuttaja) ja haltian (vastaanottaja) kesken. Pennun "kauppahintana" on kasvattajan oikeus teetättää koiralla yksi tai kaksi pentuetta määrättyyn ikään mennessä.

Kasvattaja on sijoitussopimuksen voimassaoloajan koiran virallinen omistaja sopimuksessa mainitun ajan ja sijoitusperhe koiran haltija. Sopimusajan umpeuduttua siirtyy koira sijoitusperheen (vastaanottaja) omistukseen on sitten koiralla teetetty pentuja tai ei.

Hyvässä sijoitussopimuksessa vastaanottaja ei kuitenkaan huomaa arkielämässä huomattavaa eroa sen välillä onko kotona asuva koira sijoituskoira vai omaksi ostettu.

Luovuttaja usein myös pidättää itsellään näyttelyasettamis- ja kilpailuoikeuden, joka tarkoittaa sitä, että luovuttaja voi viedä halutessaan koiraa näyttelyihin tai rodunomaisiin kokeisiin. Koiran haltija huolehtii koiran arkipäivän vaateista ja saa sijoitussopimuksessa koiran hallintaoikeuden.

Kulujen jaossa noudatetaan seuraavaa sääntöä, ellei toisin ole sovittu: Luovuttaja vastaa jalostuskäytön aiheuttamista kuluista (terveystarkastukset, astutusmaksu, nartun lisäruokinta kanto- ja tiineysaikana, näyttely- ja koemaksut, yms.) Vastaanottaja vastaa koiran tavanomaisesta hoidosta aiheutuvista kuluista (mm. ruokinta, mahd.koiravero, sairaskulut, koiran vakuutuksen rokotukset, yms).

Suomen Kennelliitto on laatinut kasvattajien avuksi pohjan sijoitussopimuksesta, jota Kennelliiton jäsenillä on velvollisuus käyttää. Tämän sopimuksen perustana on, että sijoitussopimus on voimassa sen ajan kunnes narttu on synnyttänyt luovuttajan kennelnimen  yhden tai kaksi pentuetta tai täyttänyt 3-4 vuotta.

Onnistuneimmat sijoitussopimukset onkin laadittu Kennelliiton sopimusta pohjana käyttäen.(uusittu 2009) Se turvaa kummankin osapuolen edut antaen samalla riittävän turvan epäoikeudenmukaista toimintaa kohtaan. Siinä on myös huomioitu kattavasti kaikki asiaan liittyvät seikat ja jätetty mahdollisuus yksilöllisten ehtojen laatimiseen.

ylös

Miksi kasvattaja sijoittaa pennun?

Harvalla suomalaisella koirankasvattajalla on mahdollisuutta pitää kotonaan suurta koiralaumaa ja kasvatustyön jatkuvuuden takia kasvattaja sijoittaa usein pentueen lupaavimmat yksilöt. Sijoituskoirien avulla kasvattaja takaa kasvatustyönsä laadun, sillä sen turvaamiseksi hänellä on oltava käytössään riittävästi jalostuskoiria, jotka mahdollistavat sen, että karsintaa voidaan suorittaa

Kasvattajan ensimmäisenä intressinä antaa koira sijoitukseen on siis jalostuksellinen. Hän toivoo, että parin, kolmen vuoden päästä tänään sijoitettu koira voi jatkaa omaa sukuaan.

Aina toive ei toteudu. Vaikka pentu olisi kuinka lupaava yksilö ei ole takeita että siitä kehittyisi jalostusmielessäkin hyvä yksilö. Koirasta ei kehittynytkään ulkomuodollisesti riittävän hyvä. Pysyvät hampaat tai purenta ei olekaan oikeanlainen. Koira ei omaa sille toivottuja metsästysominaisuuksia. Koira ei tule kantavaksi yms. Koiran arkipäivään tämä ei useinkaan vaikuta mitenkään. Mikäli koirasta ei ole jalostusyksilöksi, "menettää" kasvattaja koiraan sijoittamansa koe, näyttely yms maksut ja vastaanottajalla ei olekaan loistoyksilöä jalostusmielessä.

ylös

Ottaisinko sijoituspennun?

Sijoituskoira saattaa tarjota rodusta kiinnostuneelle "ponnahduslaudan" aktiiviseen koiraharrastukseen. Kasvattajan ensimmäisenä intressinä tulisi olla sijoitussopimuksen avulla jättää jalostustyönsä jatkaja omistukseensa. Näin ollen sijoitukseen tarjottavan yksilön tulisi olla pentueensa lupaavin pentu. Sijoituskoiran avulla nuorelle koiraharrastajalle tarjotaan mahdollisuutta saada hyvä rotunsa edustaja ja mahdollisesti tulevaisuudessa hänen oman kasvatustyönsä kantakoira. Useat kasvattajat ovatkin kertoneet, että heidän ensimmäinen koiransa on ollut sijoituskoira. Sijoituskoiran avulla on ehkä helpompaa "ujuttautua rotuun sisälle" ja samalla saada koiran kasvattajasta aktiivinen yhteistyökumppani ja opettaja, joka näyttää kädestä pitäen kasvatukseen liittyvät salat: näyttelyttäminen, rodun omaiset kokeet, astutus, synnytys, pentujen hoito jne. Moni sijoituskoiran ottanut kokeekin, että sijoituskoiran avulla he ovat saaneet sellaista kokemusta koiraharrastuksesta josta koiran ostaja ehkä jää paitsi. Ikävä kyllä myös kasvatustyön nurjapuoli tulee joskus sijoituskoiran omistajalle tutuksi.

Harvalle sijoituskoiran ottajalle pennun "alempi kauppasumma" on ollut "Se Syy" miksi sijoituskoira on otettu. Myös kasvattajat tuntuvat antavan mieluummin koiran sijoitukseen sellaiselle henkilölle, joka on ollut ostamassa heiltä koiraa, mutta sitten hänet on saatu "ylipuhuttua" ottamaan sijoituskoira. Tietenkään sijoituskoiraa ei saisi puoliväkisin tyrkyttää henkilölle, joka ei siihen halua sitoutua, sillä sijoitussopimuksen aikana luovuttaja ja vastaanottaja joutuvat suhteeseen, joka kestää useita vuosia ja vaatii onnistuakseen kummankin osapuolen joustavuutta, yhteistyökykyä ja rehellistä mieltä.

Erimielisyyksiä kasvattaja ja sijoituskoiran haltijan välillä ovat aina ikävä asia. On muistettava, että riidoissa suurin kärsijä on useimmiten koira.

Suomessa on sopimusvapaus, joka tarkoittaa että sopimusten tekeminen on vapaasti sovittavissa. Henkilö A saa sopia henkilö B:n kanssa esimerkiksi koiran sijoittamisesta vapaasti, kohtuusrajoitusten sekä Suomen lain rajoittamina. Suurimmat ongelmat ovat syntyneet kun sijoitussopimus on tehty vapaamuotoisesti, käyttämättä Suomen Kennelliiton sopimuspohjaa. Koiran sijoittaminen on juridisesti vaikea asia, sillä sen kaltaisia sopimustyyppejä ei juurikaan tunneta muilla elämän alueilla. Tämän vuoksi mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi ei löydy lakia. Kiistat sijoitussopimuksista yleensä ratkaistaan puntaroimalla onko joku vaatimus toiselle osapuolelle kohtuuton. Juridisesti sijoitussopimus voidaan määritellä koiran kaupaksi lykkäävin ehdoin.

Onnistumisen edellytykset siis kasvavat, kun sijoitussopimuksen kummatkin osapuolet toimivat sijoitussopimuksen alkuperäinen tarkoitus mielessä pitäen. Onnistuneet sijoitussopimukset on yleensä myös laadittu Suomen Kennelliiton sopimuspohjalle ja kaikista asioista on sovittu kirjallisesti. Suullisia sopimuksia kun on vaikea todistaa jos asioista tulee riitaa.

Kun kummatkin sopijaosapuolet ovat valmiita joustamaan, tekemään kompromisseja ja toimimaan koiran ja koko rodun parhaaksi ei ongelmia yleensä tule. Myös sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky ovat taitoja, joita onnistuneen sijoitussopimuksen luomiseksi tarvitaan.

ylös

Yksilölliset tarpeet sopimuksen teossa

Osapuolet voivat halutessaan sopia lisäehdoista tai muuttaa sopimuksessa olevia ehtoja jos se on esimerkiksi koiran iän tai huomattavan arvon vuoksi tarpeellista. Rajoituksena on vain kaikkiin sopimuksiin pätevä kohtuullisuusvaatimus: kohtuuttomia ehtoja ei voida lisätä, ja jos lisätään, ne ovat mitättömiä. Kiellettyjä lisäehtoja ovat mm. vaatimukset sijoituspentujen lukumäärän, värin tai sukupuolen suhteen.

Mikä on kohtuutonta? Esimerkiksi ehto, jonka mukaan luovuttaja saa steriloida koiran joko pentueen jälkeen tai jos hän ei itse käytä koiraa jalostukseen katsotaan kohtuuttomaksi vastaanottajan kannalta. On huomattava, että kyseessä on koira, jonka omistussuhde vaihtuu tulevaisuudessa. Tästä syystä liian pitkälle menevää puuttumista koiran tulevaisuuteen ei sallita. Sopimuksen "mittapuuna" voidaan pitää sitä, että jokainen muutos Kennelliiton sopimuspohjaan on pystyttävä perustelemaan riittävän hyvin. Esimerkiksi ikärajaa voidaan muuttaa sijoitettaessa aikuinen koira tai pentueiden määrä voi olla kaksikin.

Perinteiselle sijoittamiselle on myös rakentunut vuosien saatossa erilaisia muunnoksia. Leasing, osa-omistus yms. Näitä sopimuksia ei kuitenkaan pidä sekoittaa sijoitussopimukseen, sillä ne eroavat sijoitussopimuksessa pääasiassa siinä, että sijoitussopimuksessa nartun jalostuskäytöstä ei makseta omistajalle korvausta kun taas esim. leasing sopimuksissa koiran omistajalla on oikeus saada korvaus, jos hän antaa koiransa toiselle henkilölle jalostuskäyttöön.

ylös

Vastaanottajan velvollisuudet

Vastaanottajan tehtävänä on ymmärtää millaisia velvollisuuksia sijoituskoiran ottaminen tuo tullessaan. Lue aina sopimus huolella ennen allekirjoittamista! Sijoituskoira ei ole suinkaan vain "ilmainen koira", vaan se on jopa vaativampi kuin tavallinen, kotikoiraksi hankittu kaveri. Ilmaista koiraa ei ole olemassakaan. Vaikka koiran saa kotiin ilmaiseksi tai ns. puoleen hintaan koirasta aiheutuvat kulut ovat sen kotiin tulon jälkeen samaa luokkaa kuin ostetunkin koiran.

Vastaanottajan tärkeimmät velvollisuudet sijoitussopimuksessa on ilmoittaa luovuttajalle nartun juoksuaikojen alkamisesta sekä pitää koira sellaisessa kunnossa, että luovuttajan on mahdollista viedä sitä näyttelyihin ja kokeisiin sekä mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää sitä jalostukseen. Sopimuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimuksen purkuun. Eli koiran kauppa lykkäävin ehdoin peruuntuu ja koira palautuu kasvattajan haltuun. (Esim. koiran juoksuaikojen alkamisesta ilmoittamat-ta jättäminen)

ylös

Luovuttajan velvollisuudet

Luovuttajan tehtävänä on löytää sijoituskoiralle paras mahdollinen omistaja. Luovuttajan tulee avoimesti kertoa mitä hän odottaa sijoitussopimukselta ja mitä se vaatii koiran vastaanottajalta.

Luovuttajan tulisi sopimuksen aikana myös muistaa, että vastaanottajan elämään saattaa kuulua muutakin kuin koiraharrastus. Sen takia hänen on ilmoitettava hyvissä ajoin milloin hän on aikeissa viedä koiraa näyttelyyn ja milloin narttu on tarkoitus astuttaa.

Myös riittävän kattavat hoito- ja ruokintaohjeet vähentävät "hoitovirheiden" syntyä. Ohjeet on annettava aina kirjallisesti.

Yksi tärkeimmistä luovuttajan velvollisuuksista on osata "irrottaa otteensa" koirasta ja olla käyttämättä sitä jalostukseen, jos se ei ole riittävän tasokas jalostuskoiraksi. On huomattavasti vaikeampaa jättää käyttä-mättä kuin käyttää koiraa jalostukseen. Luovuttajan tulisi jo sijoitussopimusta tehdessään varautua siihen, että sijoitettu pentu ei välttämättä täytä kaikkia niitä korkeita vaatimuksia, joita hyvältä jalostuskoiralta vaaditaan, vaikka se olisi hoidettu juuri niin kuin luovuttaja on ohjeistanut.

ylös

Millaisen sopimuksen minä haluan tehdä?

(kennel Playadel Bergs)

Pyrkimykseni on kasvattaa terveitä rotutyypillisiä karkeakarvaisia mäyräkoiria niiden metsästysominaisuuksia unohtamatta. Sijoitusperheeltä toivon rakastavaa kotia missä koirakin saa "harrastaa", mikäli koiralla on sii-hen taipumuksia.

Koira tulee osallistumaan näyttelyihin ja rodun omaisiin kokeisiin Suomessa ja mahdollisesti myös ulko-mailla.  Näyttelyihin tai kokeisiin saa toki koiran itsekin viedä jos haluaa taikka lähteä mukaamme. Tämä ei tarkoita sitä että koira olisi kaikki viikonloput reissussa.

Sijoituskoiran hankkimisen voi unohtaa mikäli koiran on tarkoitus korvata puuttuva vauva tai lapsi.

Sijoitusperhe vastaa koiran tavanomaisesta hoidosta aiheutuvista kuluista (mm. ruokinta, mahd. koiravero, sairaskulut, koiran vakuutuksen rokotukset, yms), minä vastaan jalostuskäytön aiheuttamista kuluista (terveystarkastukset, astutusmaksu, nartun lisäruokinta kanto- ja tiineysaikana, näyttely- ja koemaksut, yms.)

Tärkeää on  sijoitusperheen  myötämielinen suhtautuminen koiran osallistumisesta metsästykseen ja näyttelyihin. Toivottavaa tietenkin olisi että sijoitusperhekin olisi kiinnostuneita ja/tai metsästäisivät.  Mikäli ei itsellä ole sopivia metsästysmaastoja tai - kokemusta, niin täällä on, pääasia että koira pääsee metsälle siihen tarkoitukseen soveltuvaan maastoon. Sinun ja/tai meidän kansamme. Ajohaukun kuunteleminen ei vaadi metsästyskorttia mutta kiinnostusta kylläkin.

Koiran on myös oltava riittävässä fyysisessä kunnossa. Liian lihavaa tai huonokuntoista koiraa ei voi metsästyskokeisiin tai näyttelyihin viedä. Haluan myös ettei koiraa pidetä irti metsässä, mikäli sille ei samalla anneta mahdollisuutta etsiä riistaa ja ajaa sitä. Koirasta ei tule koskaan hyvää ajokoiraa mikäli sitä pentuna huudellaan takaisin, taikka ei anneta sen hakea rauhassa vaan kuljeskellaan ympäriinsä. Metsään on toki hyvä mennä, mutta jos koira päästetään irti, on varauduttava odottelemaan sitä jopa tunteja. Sienestysreissulle voi lähteä vaikka koira onkin kytketty.

En vaadi että koiraa pitää erikseen kouluttaa, mutta kunnon tavoille se pitää opettaa.  Tällä en tarkoita että koira pitäisi alistaa taikka kohdella kaltoin. Vaan että pitää muistaa sen olevan eläin omine vaistoineen joka haluaa luotettavan laumanjohtajan. Toivon pennusta kasvavan tasapainoisen aikuisen koiran ja siksi sille pitää opettaa asioita. Sisäsiisteys, hihnassa kulkeminen, autossa matkustustaminen, jne. Aivan arkipäiväisiä aisioita jotka kuuluvat kaikken koirien elämään. Koiran pitää saada olla koira eikä sitä saa pitää ihmisenä.  Pennulle pitää näyttää muitakin maisemia kuin omaa takapihaa. Tutustuttaa eri paikkoihin ja erilaisiin ihmisiin, myös toisiin koiriin. Sosiaalistaa, sosiaalistaa ja sosiaalistaa.

Haluan koiran joskus vierailevan meillä, myös olevan yötä, jotta penikoimisen koittaessa ei koira tunne oloansa vieraaksi vaan soveltuu  meidän laumaamme. Sen on tärkeää tuntea olonsa meillä turvalliseksi. Kuinka kauan ja milloin riippuu siitä missä sijoitusperhe asuu, mitä koiran kanssa harrastetaan jne. Pentuja saadessaan on koira kuitenkin luonamme useita viikkoja.

Toki koiraa saa tulla tapaamaan sen ollessa meillä, mutta pennutuksen koittaessa, ei mielellään ensimmäiseen kolmeen viikkoon synnytyksestä. Äidin on saatava  rauhassa keskittya "vauvojensa" hoitoon. Useimmilla koirilla on hyvin vahva äidin suojeluvaisto. Emo suojelee pentujaan myös "omilta" ihmisiltä. Stressaavat tilanteet voivat aiheuttaa maidontuotannon vähenemistä, emä voi hylätä pentunsa tai "suojelun" seurauksena maata vahingossa pentunsa kuoliaaksi.

<TAKAISIN Pentuja SIVULLE>

ylös