Käyttökokeita

back
next

Faktasivuja:

Kynnet ja turkki
Terve mäykky
Lyhenteet
Käyttökokeita
Koiranäyttelyt
Sääntöjä/lomakkeet
Sijoituspentu?
Tulosten vastaavuus

 

Uutisia
Etusivu
Päiväkirjat
Koirat
Pentuja
Pentueet
Champion
Jalostukseen
Historiaa
Foto
Faktaa
Guestbook
Sivuhakemisto
Contact

 

Yleistä käyttökokeista:

bullet

Mäyräkoira tarvitsee tuloksia sekä kokeista ja näyttelyistä saavuttaakseen käyttövalionarvon. (poikkeuksena Ruotsin jälkivalio)

bullet

Normaalikokoinen mäyräkoira voi osallistua mm. jälki, luola, vesiriista ja ajokokeisiin. Eri maiden säännöt ja arvosteluperusteet ovat hieman toisistaan poikkeavia. (Pohjoismaiden kokeiden vastaavaisuus)

bullet

Useimmista kokeista tarvitaan useimpia erinomaisia tuloksia saavuttaakseen kyseisen käyttövalion arvon. Käyttökokeissa on myös ikä- ja muita rajoituksia. Tultuaan yhden maan valioksi riittää seuraavasta maasta yleensä yksi valion arvoon oikeuttava tulos.

bullet

Kansainvälinen valio koirasta voit tulla saatuaan 2 CACITia. CACIT jaetaan kansainvälisen kokeen voittaneelle koiralle (ajokokeet)

 

Suomalaisia käyttökokeita:

MÄAJ Mäyräkoirien ajokoe

LUT

Luolakoirien  taipumiskoe
LUME Luolametsästyskoe

VERI

Luolakoirien vesiriistakoe
VAHI Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe

MEJÄ

Metsästyskoirien jäljestämiskoe

(Lue myös sivu: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

MÄAJ

bullet

MÄAJ mäyräkoirille (myös muutamia muita rotuja) tarkoitettu  suomalainen ajokoe jossa ajettavana eläimenä on jänis, kettu tai eräät sorkkaeläin (rajoitetut lajit) 

bullet

Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja ajoajanpisteiden summa Ajoajan pisteet enintään 40 pistettä + ominaisuuspisteet enintään 60 pistettä = kokonaispisteet enintään 100 pistettä. Jäniksellä ajoaika 90 min/muilla sallituilla ajoeläimillä 120 min = 40 p.

bullet

1.palkinto vähintään 60 p. , 2.palkinto vähintään 50 p. , 3.palkinto vähintään 40 p.

bullet

Valion arvoon tarvitaan 3 kpl 1. tulosta. Valio merkitään kirjaimella A. Ruotsissa vastaava koe DREVPROV, valio merkitään kirjaimella D

Tullakseen AJO-valioksi koiran tulee saavuttaa seuraavat tulokset:

Tanska

Suomi

Norja

Ruotsi

DK BCHD

FIN KVA-A            FIN BCH-D

N J(d)CH

S J(d)CH

3 x 1-tulos, joista 1 jänikseltä tai ketulta

3 x 1-tulos

3 x 1-tulos

3 x 1-tulos

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x MÄAJ-AVO 1 tai 2 x MÄAJ-AVO 2  )

(Katso myös: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

 

Lisää MÄAJ

 

Ylös

LUT ja LUME

bullet

LUT suomalainen luolakoirien  taipumiskoe joka suoritetaan maanpäällä olevassa keinoluolassa, riistaeläimenä elävä tarhakettu. Koeluokitus E (20-29 pistettä) (koira ei pääse riistan kanssa yhteen) D (30-34), C (35- 39) tai B (40-44)  koiran toimivuus ratkaisee suorituksen D-B. Saatuaan 2 kpl B tulosta saa koira yrittää A 45-50 tulosta (silloin on myös hiekka-este) koiran toimivuus ratkaisee suorituksen D-A. Saavutettuaan A tuloksen (mikä tarvitaan käyttövalion arvoon) ei koira enää Suomessa osallistu tähän kokeeseen. Valion arvo kirjain L.

bullet

LUME koe on Suomalainen metsästyksen yhteydessä suoritettava koe eli koe joka vastaa todellista metsästystilannetta maan alla. Koe paikkana oikea luola ja josta pyritään myös saamaan saalista . Valion arvoon edellytetään 2 hyväksyttyä tulosta. Valion arvo merkitään M (suomessa ruotsiksi J)

Tanska

Suomi

Suomi

Norja

Ruotsi

DK BCHG

FIN KVA-L

FIN KVA-M

NJ(h)CH

S J(g)CH

3 x 1-tulos väh 67 pist

1 x A-tulos + 2 x B-tulos

2 x hyväksytty luolakoiran metsästyskoe

3 x 1-tulos

1 hyv. luolakoe + 2 hyv. luolakoiran metsästyskoe tai

 +  hyväksytty luonnonluolan tarkastus (LUO)*

 

 

2 x hyv. luolakoe + 1 hyv. luolakoir.mets.koe

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x LUTB tai 2 x LUTC tai  1 x LUME1 )

(Katso myös: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

 

Lisää LUT kokeesta 

Lisää LUME kokeesta

Luolakoiran metsästyskoulutus

 

Ylös

VERI

Lisää VERI (SML)

Suomessa järjestettävä luolakoirien vesiriistakoe. Vesiriistakokeen tarkoitus on tuoda esiin luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa otetaan selvää koiran halusta hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa.

Koemuodon käyttövalio lyhennetään KVA-V

 

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x VERI 1 tai 2 x VERI 2, tulokset saatu 1.1.2009 jälkeen.  )

(Katso myös: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

 

Ylös

VAHI

 

 = Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran ja ohjaajan kyky seurata vahingoittuneen riistaeläimen jälkiä. Kokeeseen osallistuva koiranohjaaja antaa suostumuksensa siihen, että hän on viranomaisten käytettävissä vahingoittuneiden hirvieläinten jäljestämistilanteissa.

VAHI-kokeet ovat yleisiä kokeita eikä koemuodossa järjestetä erillisiä kilpailuja.  Lopputulos on joko hyväksytty tai hylätty. Palkintosijoja ei anneta.

Ohjaajalla tulee olla metsästyslain ja asetuksen mukainen metsästyskortti ja hyväksytysti suoritettu ja voimassa oleva ampumakoe.

Koira ja ohjaaja tuodaan lähtökohtaan tielle, johon on merkattu molemmin puolin 50 metrin matka. Jälki lähtee tältä alueelta n. 5 metriä tielinjalta kohtisuoraa poispäin. Koiran ja ohjaajan täytyy omatoimisesti löytää jälki, minkä jälkeen koiran on aloitettava itsenäinen jäljestäminen  Jälki on on  vähintään 18 h vanha  ja 1,5 – 2 kilometriä pitkä. Tuomari ja opas kulkevat koiran ja koiranohjaajan mukana noin puolet matkasta, jonka aikana tuomari arvioi koiran kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Jäljet merkitään avomerkein se osuus, jonka tuomari arvostelee. Loppuosuus jätetään merkitsemättä. Jäljen lopussa on kaatona hirvieläimen sorkka. Jos koira ei löydä kaatoa, koe hylätään.

 

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x VAHI 1 )

(Katso myös: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

 

Ylös

MEJÄ

bullet

Suomalainen metsästyskoirien jäljestämiskoe. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin ja voittajaluokka.. Valion arvo merkitään FIN JVA, FIN SCH

bullet

Jäljet tehdään keinotekoisesti naudan tai hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen maastoon. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos

Tanska

Suomi

Ruotsi

Norja

DK BCHS

FIN JVA

S VCH

N VCH

3 x 1-tulos Elite 1

3 x VOI 1-tulos 

1 x hyv. taipumus lk 3 x 1-tulos avoin lk

3 x 1-tulos, joista 1 ordinær prøve

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x MEJÄ-AVO 1 tai 2 x MEJÄ-AVO 2)

(Katso myös: Pohjoismaisten tulosten vastaavaisuus)

 

Lisää Mejä (SML)

METSÄSTYSKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEEN SÄÄNNÖT

 

Ylös

KÄYTTÖKOKEISTA TARKEMMIN:

 

Mäyräkoirien ajokoe (lähde SKL)

Mäyräkoirien ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville
saaminen jalostusta varten, harrastustoiminnan kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen.
Ajokokeeseen saavat osallistua 9 kk täyttäneet mäyräkoirien roturyhmään kuuluvat koirat sekä rodut, joille Suomen Kennelliitton hallitus on myöntänyt Suomen Mäyräkoiraliiton esityksestä osallistumisoikeuden. Näitä rotuja ovat: basset hound, basset artesian normand, basset bleu de gascogne, basset fauve de bretagne, basset griffon vendeen grand ja –petit sekä saukkokoira.
Koira saa kilpailla ajokokeissa ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden mäyräkoirien ajokokeen (MÄAJ) 1. palkinnon.

Historiaa
Ajokoetoiminta aloitettiin Suomessa Ahvenenmaalla vuonna 1960 (Ruotsissa vuonna 1941). Samana vuonna tulivat käyttöön ensimmäiset säännöt. Viimeisimmät säännöt on otettu käyttöön v. 2002. Tällä hetkellä ajokoetoiminta kattaa lähes koko maan, painottuen eteläisempään Suomeen.

Metsästys
Mäyräkoira on pienten metsästysalueiden koira. Alussa koiraa käytettiin jäniksen metsästykseen. Ahvenanmaalla kauriskannan nopeasti lisääntyessä alettiin mäyräkoiraa käyttämään myös kauriin metsästyksessä.
Mantereella metsästyslain muuttuessa v. 1993 myös peuranmetsästys mäyräkoiralla tuli mahdolliseksi. Kauriin levittäytyessä voimakkaasti mantereelle on mäyräkoiran käyttö lisääntymässä ko. metsästykseen.
Myös kettua metsästetään ajavalla mäyräkoiralla jonkin verran. Metsästysasetus kieltää säkäkorkeudeltaan yli 28 cm koiria käyttämästä hirvieläinten ajometsästykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rotuna mäyräkoira on ainoa sallittu.

Ajokokeet
Kokeen sallitut ajoeläimet ovat: jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura. Basseteilla ja saukkokoirilla vain jänis ja kettu.
Kokeessa kilpaillaan avoimessa luokassa; kolmen ykköstuloksen jälkeen koira saavuttaa ajokäyttövalion arvon (KVA-A). Koe muistuttaa hyvin pitkälle metsästystilannetta.
Koira lasketaan maastoon etsimään jotain edellä mainittua ajoeläintä. Eläimen löydettyään koira seuraa sitä haukkuen. Ajoerän pituus riippuu ajoeläimestä. Ajoeriä on kokeessa kaksi. Kahden erän kokonaisaika on jäniksellä 90 min., muilla 120 min.
Kokeessa arvostellaan pistein kahdeksaa eri ominaisuutta sen lisäksi ajoaika antaa pisteitä. Maksimipistemäärä on 100.
Koelajissa kilpaillaan vuosittain Suomen mestaruudesta, josta virallinen titteli M-vv, esim. vuoden 1998 mestari merkitään M-98.

Rekisteröinnit ja koesuoritukset
Normaalikokoisia mäyräkoiria rekisteröidään vuosittain n. 800. Koekäyntejä, jotka ovat voimakkaasti lisääntymässä, vuosittain on n. 200.
 

Ylös

 

Luolakoirien taipumuskoe( lähde SKL)

 

Luolakoirien taipumuskokeen (LUT) tarkoitus on jalostustyön suunnittelua varten selvittää koirien taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Niitä on järjestetty Suomessa jo 1900-luvun alusta alkaen erilaisin keinoputkin ja sääntöversioin. Nykyiset säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1995.
Luolakoirien taipumuskokeet ovat yleiset kaikille luolakoirarotuihin kuuluville koirille. Taipumuskokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kuukautta täyttäneet luolakoirarotuihin kuuluvat koirat, joilla on virallinen näyttelypalkinto, sekä muihin rotuihin kuuluvat koirat, joista Kennelliiton valtuusto rotujärjestöjen esityksestä erikseen päättää ja jotka täyttävät Kennelliiton niille asettamat rekisteröintivaatimukset ja joilla ei ole Suomen käyttövalion arvoon oikeuttavaa tulosta keinoluolassa. Koiran on oltava tunnistusmerkitty sekä rokotettu määräysten mukaan.
Kiimassa olevat nartut saavat osallistua kokeeseen viimeisenä. Ne eivät saa liikkua koealueella tai sen läheisyydessä ennen omaa koevuoroaan.
Kokeeseen eivät saa osallistua sairas, sokea, kuuro, kivesvikainen tai ihmiselle vihainen koira eikä kantava narttu 30 vuorokautta ennen laskettua synnytystä eikä myöskään ennen kuin 42 vuorokautta on kulunut synnytyksestä.

Kokeen kulku
Koe koostuu kahdesta eri osiosta: tyhjän luolan tarkastuksesta ja varsinaisesta riistakokeesta.
Tyhjän luolan tarkastuksen tarkoituksena on todeta koiran kyky tarkastaa tyhjä luolasto mahdollisimman täydellisesti ja äänettömästi.
Varsinaisessa riistakokeessa hakupesässä reikäluukkujen takana on kettu, joka koiran on löydettävä (edettävä 10-15 cm etäisyydelle luukusta) ja ilmoitettava kuuluvasti riistan löytymisestä. Riistan löydyttyä reikäluukku avataan ketun takaa ja sille annetaan mahdollisuus siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku ketun seuraamisen jatkumiseksi.
Koiran seuratessa ja aloittaessa painostuksen riistan edessä tuomari arvostelee koiran työskentelyn ottaen huomioon koirien erilaiset työskentelytavat. Hän arvostelee koirat ehdottoman oikeudenmukaisesti siten, että koirat arvostellaan kaikki samoin arvosteluperustein huomioimatta rotua. Koska kokeisiin saa osallistua eri rotuisia koiria, tuomari on perehtynyt koemuotoon osallistuvien koirien rodunomaiseen työskentelyyn.
Koiran työskentelyä voidaan pitää erittäin hyvänä tai erinomaisena vain, jos sen suoritus on täysin hallitseva. On huomioitava, että kokeen ennenaikainen keskeyttäminen on hyväksyttyä ainoastaan eläinsuojelullisin perustein. Kokeessa ei saa päästä syntymään otteita.
Koiran omistaja tai ohjaaja päästää koiransa luolaan omalla vastuullaan. Kokeissa saadaan ainoastaan käyttää tarhassa syntyneitä tarhakettuja eli puna- tai hopeakettuja. Kettujen on oltava rokotettuja, terveitä ja hyväkuntoisia. Ne eivät saa olla samana vuonna syntyneitä, puolustuskyvyttömiä tai tarpeettoman kovia. Kettu on aina vaihdettava kolmen koiran täysiaikaisen suorituksen jälkeen tai aiemmin, jos koirat ovat olleet erityisen kovia ja kettu on joutunut tavallista kovemman painostuksen alaiseksi.
Ketun on oltava vahingoittumaton, jotta sitä voidaan käyttää toistamiseen.

Kehitysasteet
Kokeissa osoittamiensa taipumusten perusteella koirat luokitellaan eri kehitysasteisiin.
Kehitysaste E = koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen, kun kettu on siirretty päätepesään reikäluukkujen taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika on 10 minuuttia.
Kehitysasteet D-B
Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki ja haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.
Kehitysaste D = koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta.
Kehitysaste C = koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta.
Kehitysaste B = koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.
Kehitysaste A
Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste, jonka korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm sekä haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.
Kehitysaste A = koira, joka on kaksi kertaa aikaisemmin saavuttanut kehitysaste B:n sekä läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste A:n saavuttanut koira ei saa enää osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen.

Pisteet
Koirille annetaan kehitysasteen lisäksi pisteitä: E-aste 20-29 p., D-aste 30-34 p., C-aste 35-39 p.,B-aste 40-44 p. ja A-aste 45-50 p. E-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksestaan ainoastaan E-tunnuksen, D-B asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta D, C, tai B tunnuksen. A-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta joko D-, C-, B-, tai A-tunnuksen.
Saadakseen Käyttövalion arvon (KVA-L) on koiran suoritettava luonnonluolan tarkastus viimeistään A-asteen saavutettuaan. Luonnonluolan tarkastus suoritetaan maaluolassa, jossa on vähintään kaksi sisäänmenoaukkoa. Suorituksen arvostelee Kennelliiton pätevöimä luolakoirien ylituomari. Suorituksesta annetaan lausunto "hyväksytty" tai "hylätty". Tullakseen hyväksytyksi on koiran halukkaasti tarkastettava sille osoitettu tyhjä luonnonluola.

Ylös

 

Luolakoirien metsästyskoe (lähde SKL)

 

Luolakoirien metsästyskoe on maassamme varsin uusi koemuoto, jota aktiiviset harrastajat suunnittelivat jo 1970-luvun alkupuolella. Koemuodoksi se saatiin vasta 1991 vuoden alussa, kun Suomen Kettuterrierit ry hyväksyi sen koemuodokseen. Muut luolakoirarodut pääsivät mukaan vuonna 1994.
Luolakoirien metsästyskoe (LUME) on kehitetty taipumuskokeen rinnalle, koska metsästyksen yhteydessä suoritetussa kokeessa voidaan arvostella useita sellaisia ominaisuuksia, jotka taipumuskokeessa jäävät arvoitukseksi. Tällaisia ominaisuuksia ovat löytökyky, riistan käsittelytapa, metsästysinto, tehokkuus, kestävyys, yhteistyö ohjaajan kanssa ja yleinen käyttäytyminen.
Kokeen tarkoituksena on arvostella koirien soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoirille ominaisissa tehtävissä metsästystilanteessa. Siinä selvitetään koira halua ja kykyä löytää riistaeläin, ilmaista sen sijainti kiinteällä haukulla tai karkottaa se tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvostelua, jos riistaa ei kokeen aikana löydy.
Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena. Kokeen saa arvostella sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutettu (rotujärjestön suostumus / Suomen Kennelliiton pätevöinti) luolakokeen taipumuskokeen tuomari. Metsästyskokeeseen pääsemiseen edellytyksenä on koiran saavuttama käyttövalion (L) arvo. Koiran omistaja sopii tuomarin kanssa kokeen ajankohdan. Metsästyskoe voidaan järjestää 1.8. - 30.4. välisenä aikana.
Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita siten, ettei koiralle anneta työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja ja käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen. Pyrkimyksenä on hyvä ja luottamuksellinen henki koiranohjaajan ja tuomarin välillä. Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttää koiran suorituksen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.
Hyväksyttyjä kokeen suorituspaikkoja ovat maaluola, kallioluola ja rakennuksen alusta. Suorituspaikasta päättää tuomari. Koesuorituksen hyväksyttyjä riistaeläimiä ovat luonnonvarainen kettu, supikoira ja mäyrä.
Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaa luopumisesta.
Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, saalista on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä saamaan kokeen aikana.
Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille: metsästysinto, haku, tehokkuus, kestävyys, haukku, yhteistyö ohjaajan kanssa ja koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko "hyväksytty", "hylätty", "luopui" tai "riistaa ei löytynyt". Koira ei saa loppuarvostelua hyväksytty, jos se on saanut arvosanan huono tai keskinkertainen metsästysinto-, haku-, tehokkuus- tai kestävyysominaisuuksista.
Saadakseen metsästysvalion arvon koiran on oltava luolavalio (FIN KVA-L) ja saatava kaksi hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta kahdelta eri tuomarilta, jolloin luolavalion arvoon lisätään kirjain M. Sekä luolavalion että metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-LM.

Ylös

 

Luolakoiran metsästyskoulutus(lähde SKL)

 

Luolakoirien koulutus alkaa turvallisimmin keinoluolassa. Samalla kerätään arvokasta tietoa koirien ominaisuuksista helpottamaan jalostustyötä.
Osallistumisoikeus on luolakoirarotuihin kuuluvilla roduilla: karkeakarvainen-, lyhytkarvainen- ja pitkäkarvainen mäyräkoira, borderterrieri, ceskynterrieri, karkeakarvainen- ja lyhytkarvainen kettuterrieri, lakelandinterrieri, saksanmetsästysterrieri, cairnterrieri, walesinterrieri ja parson jackrusselinterrieri.
Luolakoiria käytetään metsästettäessä maan ja rakennusten alta supeja, kettuja ja mäyriä. Koira etsii riistaa maanalaisista luolastoista. Kun riista löytyy, koiran tehtävä on karkottaa se ulos metsästäjän ulottuville. Mikäli tehtävä epäonnistuu, koira saattaa yrittää tappaa saaliin itse. Ollakseen hyvä luolakoira koiran on oltava sisukas, harkitsevainen ja rohkea mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea.
Pienpetokantojen voimistuessa hyvien ja koulutettujen luolakoirien tarve kasvaa, jotta pienpetokannat pystytään pitämään kurissa ja voidaan estää tarttuvien tautien ja loiseläimien (esim. rabies ja syyhypunkki) leviämisen luonnossa

 

Putkisto (keinoluola)
Luolakoiran koulutus alkaa turvallisimmin keinoluolassa, jossa päästään helposti vaikuttamaan tapahtumien kulkuun toisin kuin maan alla oltaessa. Arempaa koiraa voidaan innostaa ja liian innokasta jarrutella.
Luolakoe suoritetaan yleensä vanerista valmistetussa putkistossa, joka on 20 cm korkea ja 18 cm leveä. Pesien väliset luolaputket ovat 200 cm pitkiä. Luolaston suulla on ahdinkoputki, joka on 13 cm korkea, 18 cm leveä ja 50 cm pitkä. Se on varustettu 10 mm leveillä urilla, joiden syvyys on 5 mm, ja ne ovat 20 mm etäisyydellä toisistaan.
Ahdinkoputken jälkeen sijaitsevan kaksoispesän ja varsinaisen hakupesän jälkeen on luolastossa haarapesä, kaksi kulmapesää sekä kaksi päätepesää, jotka ovat 40 cm leveitä, 40 cm pitkiä ja 20 cm korkeita.
Päätepesät on varustettu avattavilla ja suljettavilla reikä- ja umpiluukuilla. Haarapesän kuten myös kulma- ja päätepesien edustat on varustettu 70 cm pitkällä ahdingolla siten, että putkiston mitat pesien edessä ovat 18 cm leveät ja 15 cm korkeat. Luolarakennelman vähimmäispituus on 15 metriä.

Ylös

 

METSÄSTYSKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEEN SÄÄNNÖT

 

Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 26.11.2006. Voimassa alkaen 1.1.2007.

1 Kokeen tarkoitus

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen

verijälkeä. Kokeiden järjestämis- ja tuomariohjeet täydentävät näitä sääntöjä.

2 Koelajit

Metsästyskoirien jäljestämiskokeet ovat

1. Yleisiä, yhdistysten jäsenten välisiä kokeita tai kilpailuja.

2. Rotukohtaisia kokeita ja kilpailuja, joihin osallistumisesta määrätään erillisillä Kennelliiton vahvistamilla

ohjeilla.

3. Kansainvälisiä kokeita.

3 Osallistumisoikeus ja sen rajoittaminen

Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat,

joilla on näyttelypalkinto. Metsästyskoirien jäljestämiskokeen alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän

kuukauden ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta.

Kokeeseen ei saa osallistua

- sairas koira

- kiimainen narttu

- narttu 30 vrk ennen ja 42 vrk jälkeen synnytyksen

Koetoimikunnan ja kokeen ylituomarin on tarkistettava osallistumisoikeus.

Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa osallistuvien koirien lukumäärä kulloinkin voimassa olevien Kennelliiton

ohjeitten mukaisesti, jos koejärjestelyt niin vaativat. Koiranomistajille ilmoitetaan kokeeseen pääsystä

välittömästi ilmoittautumisajan päätyttyä.

4 Kennelliiton yleinen jääviyssääntö koskien näyttelyitä, kokeita ja kilpailuja

Kennelliiton yleinen jääviyssääntö (Liite 1.)

5 Järjestämisluvan myöntäminen

Näitä sääntöjä noudatetaan FCI:n, Kennelliiton hallituksen ja kennelpiirien myöntämissä metsästyskoirien

jäljestämiskokeissa. FCI myöntää kansainväliset kokeet. Kennelliiton hallitus myöntää valtakunnalliset

mestaruuskilpailut ja niiden valintakokeet sekä maaottelut. Kennelpiirit myöntävät yleiset ja jäsenten väliset

kokeet.

6 Koeluvan anominen

6.1 Luvan anoja ja järjestelyvastaava

Kokeen toimeenpanoluvan anoo järjestävä yhdistys, jonka tulee olla Kennelliiton jäsen; rotujärjestön /

järjestöjen jäsenyyttä pidetään suotavana. Kokeen järjestelyistä huolehtii järjestävän yhdistyksen nimeämä

koetoimikunta.

6.2 Anomisen määräaika

Kokeet on anottava Kennelliiton määräaikaisilmoitusten mukaisesti (Liite 2).

6.3 Anomuksen sisältö

Koeanomuksessa on mainittava järjestävä yhdistys, kokeen nimi ja luonne, osanottorajoitukset, koeaika ja -

paikka, kilpailuluokat, osanottomaksun suuruus sekä kenelle ja mihin mennessä ilmoittautuminen ja

osanottomaksu suoritetaan, tehtävään suostunut ylituomari ja hänen varamiehensä sekä koetoimikunnan

puheenjohtaja. Anottaessa kokeeseen rajoitettua osanottajamäärää tulee rajoittamisessa noudattaa

Kennelliiton ohjeita.

6.4 Anomus osoitetaan

Anomus osoitetaan aina sen kennelpiirin hallitukselle, jonka alueella koe järjestetään. Jäljennös

koeanomuksesta toimitetaan tiedoksi järjestävän yhdistyksen kotipaikan kennelpiirille.

6.5 Kokeesta ilmoittaminen / tiedottaminen

Kennelpiirit ilmoittavat myöntämänsä kokeet Kennelliiton määräaikaisilmoitusten mukaisesti julkaistaviksi

Koiramme- lehdessä.

2

7 Kokeen siirto tai peruuttaminen

Kennelliiton sääntö: Kokeiden ajankohdan siirto ja peruuttaminen (Liite 3)

8 Kokeen tuomarit

8.1 Kokeen ylituomari sekä hänen varamiehensä

Kokeen ylituomarin on oltava Kennelliiton pätevöimä metsästyskoirien jäljestämiskokeiden ylituomari tai jonkun

FCI:n jäsenjärjestön pätevöimä ja Kennelliiton hyväksymä metsästyskoirien jäljestämiskokeen ylituomari.

8.2 Muut tuomarit

Kokeessa arvostelevilta muilta tuomareilta edellytetään metsästyskoirien jäljestämiskokeiden

ylituomaripätevyyttä.

9 Ilmoittautuminen kokeeseen ja siitä poisjääminen

9.1 Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen kokeeseen on tehtävä viimeistään viikkoa ennen koetta osanottomaksuineen.

9.2 Jälki-ilmoittautuminen

Koetoimikunnalla on oikeus ottaa vastaan jälki-ilmoittautumisia, mikäli kokeessa on tilaa. Koetoimikunta voi

tällöin korottaa osallistumismaksua, kuitenkin enintään kaksinkertaiseksi.

9.3 Poisjääminen

Ilman pätevää syytä ei osanottomaksua palauteta. Päteväksi syyksi poisjäämiseen katsotaan koiran alkanut

kiima tai sairaus, joka on lääkärintodistuksella todistettava. Poisjäämisestä on välittömästi ilmoitettava

koetoimikunnalle, kuitenkin viimeistään ennen kokeen alkua.

10 Kokeiden tulokset

10.1 Tulosten tarkastus

Kokeen sihteeri tarkastaa kaikki laskelmat ja huolehtii tulosten merkitsemisestä Kennelliiton

koepöytäkirjalomakkeelle sekä koirakohtaisille lomakkeille ja jättää ne viipymättä ylituomarin tarkastettaviksi.

Ylituomarin on vahvistettava koepöytäkirja nimikirjoituksellaan.

10.2 Tulosten lähettäminen

Koetoimikunnan on lähetettävä ylituomarin tarkastamat ja vahvistamat koepöytäkirjat sekä koirakohtaiset

pöytäkirjat viikon kuluessa kokeen päättymisestä koeluvan myöntäjälle.

11 Koirien arvostelu

Kaikki koirat arvostellaan rodusta riippumatta samoin arvosteluperustein.

12 Koeluokat

Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan

ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan eikä tämän jälkeen voi kilpailla avoimessa

luokassa. Kokeesta käytetään lyhennystä MEJÄ

13 Jälkien arpominen

Jokaiselle koiralle arvotaan oma jälki. Jälkien arpominen tapahtuu ylituomarin pitämän alkupuhuttelun jälkeen.

14 Koesuoritus

14.1 Koiran laukauksensieto

Koiranohjaaja vie koiran laukauksensietotestiin. Testi suoritetaan kokeen alussa. Testissä käytetään haulikkoa

tai vähintään 6 mm starttipistoolia. Laukauksensietotestissä hylätyn koiran koesuoritus keskeytetään.

14.2 Jäljestäminen

Koira jäljestää 6 m:n pituisessa jälkinarussa koko matkan. Koiran poistuessa jäljeltä, koiranohjaajan on

annettava koiran vapaasti työskennellä jäljen uudelleen löytämiseksi. Koira saa etsiä kadottamaansa jälkeä

enintään 3 minuuttia. Koiralla katsotaan olevan hukka, jos se poistuu jäljeltä osoittamatta halua palata sille

takaisin ja tuomari toteaa, ettei koira pysty ottamaan jälkeä uudelleen.

14.3 Koesuorituksen keskeyttäminen

Jäljestämisaika on enintään 45 minuuttia, jonka jälkeen tuomarilla on oikeus harkintansa mukaan keskeyttää

suoritus. Koesuoritus keskeytetään, kun tuomari toteaa, ettei koiralla ole enää edellytyksiä saada palkintoa tai

koiralle tuomitaan kolmas hukka. Koiranohjaajalla on oikeus keskeyttää koesuoritus. Keskeyttämisen syy on

välittömästi ilmoitettava tuomarille.

3

14.4 Kaato

Koiran tultua kaadolle on sille annettava riittävästi liikkumatilaa, jotta sen käyttäytymistä voidaan arvostella.

Koiran tulee omatoimisesti osoittaa kaato. Kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja

koepäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa.

15 Kohtuuton häiriö kokeen aikana

Yleisö tai kokeeseen osallistujat eivät saa olla sellaisessa paikassa kokeen aikana, että he häiritsevät koiran

suoritusta tai tuomarin tai koetoimitsijan toimintaa. Tuomarin on huomautettava häirinnästä.

16 Kokeen arvosteluperusteet

Kokeessa käytetään laatuarvostelua pistein 0 - 50.

Arvostelu

Tuomarin on arvostelussaan otettava huomioon koiran koko koesuoritus.

Laatuarvostelun pistetaulukko:

a) jäljestämishalukkuus 0 - 6

b) jäljestämisvarmuus 0 - 12

c) työskentelyn etenevyys 0 - 10

d) lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0 - 14

e) käyttäytyminen kaadolla 0 - 3

f ) yleisvaikutelma 0 - 5

yhteensä 0 - 50

Palkinnot

Ensimmäinen (1.) palkinto 40 - 50 pistettä

Annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.

Toinen (2.) palkinto 30 - 39 pistettä

Annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.

Kolmas (3.) palkinto 20 - 29 pistettä

Annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.

Pistemäärän ollessa jossakin osa-arvostelussa 0 koiraa ei palkita.

17 Koiran loukkaantuminen

Jos koira on loukkaantunut, on sen suoritus keskeytettävä.

18 Erityismääräyksiä kokeesta

Yleistä jäljestä

- Jälki tehdään lumettomalle maalle ja mikäli mahdollista riistarikkaaseen maaston siten, että tuomari

koiraa häiritsemättä voi seurata sen työskentelyä.

- Jälkien välinen etäisyys on maaston mukaan vähintään 200 m.

- Jälki merkitään piilomerkinnällä, avomerkintä sallitaan vain vaikeassa maastossa.

- Jälki veritetään, naudan- tai hirvieläimen vereen kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko

jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta.

- Jos jälki on tehty sääntöjen tai ohjeiden vastaisesti, jälki hylätään ja osallistumismaksu palautetaan.

19 Avoimen luokan (AVO) jälki

- lähdöstä, makuulta ja kaadolta rikotaan pinta noin 30 cm x 30 cm alueelta

- jäljen pituus 900 - 1000 metriä

- kaksi suorakulmaista mutkaa

- kaksi haavoitetun riistaeläimen makuupaikkaa kulmiin

- verta 1/3 litraa

- jäljen ikä vähintään 12 tuntia

Ylös

FaktasivujaKynnet ja turkki Terve mäykky Lyhenteet Käyttökokeita Koiranäyttelyt Sääntöjä/lomakkeet Sijoituspentu? Tulosten vastaavuus

Päivitetty:22.03.2014

 

Kuvien ja tekstien luvatta kopioiminen kielletty!    Bilder & annat material får ej kopieras utan tillstånd